Millä tasolla ovat some-taitosi?

Sunnuntain 13.9. Hesarissa osastossa Ura & Työ oli mielenkiintoinen artikkeli otsikolla ”Haussa somen huiput”

Artikkelissa mainitaan useita vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen ilmiöitä, jotka ovat tulleet työelämään. Kommentoin aihetta omien havaintojeni kautta.

Ovatko some-taidot itsestään selvyys vai toivomus?

Brandon Hall Groupin analyytikko Ben Eubanks on tuoreeltaan todennut, että ne ovat itsestään selvyys ainakin markkinoinnin, liiketoiminnan kehittämisen ja rekrytoinnin tehtävissä. Baronan Riitta Pulkkinen pohtii, että Suomessa some-taitoja toivotaan, muttei vielä edellytetä. Niiden merkitys kuitenkin kasvaa, koska ajatellaan jokaisen työntekijän olevan työpaikkansa käyntikortti somessa ja toimivan brändilähettiläänä (Riikka Pulkkinen)

Aikuis- ja täydennyskouluttajana olen todennut, että yksi kysytyimpiä teemoja koulutusaiheiksi ovat somen hyödyntäminen liiketoiminnassa, kytkentä yrityksen strategiaan ja bisnestulosten seurantaan. Usein kysytään myös: Kenellä yrityksessä tai organisaatiossa tulisi olla some-taitoja ja –toimintaa? Tarvitaanko ”netiketti” ja kuka sitä ohjaa? Kuka seuraa brändin kehittymistä ja tuloksia? Miten kouluttaudun some-osaajaksi yritykseni ja organisaationi tueksi?

Miten brändäät itseäsi somessa?

Hyödyntämällä oikeita kanavia voit jakaa tietoa itsestäsi, ammatillisesta osaamisestasi, verkostoistasi ja kiinnostuksesi kohteista. Tällaisia kanavia ovat mm. LinkedIn ja Twitter. Olemalla aktiivinen niissä kerrot tärkeitä tietoja itsestäsi esim. rekrytoijille: mitä osaan, keitä tunnen, mikä minua kiinnostaa ja inspiroi?   Useat rekrytoijat tunnustavat, että esim. suosittelijoilla on suuri merkitys, varsinkin jos suosittelija on rekrytoijan omasta verkostosta.

Oikein hyödynnettynä ammatillisesta some-aktiviteetista on paljon hyötyä kokemukseni perusteella. Esim. LinkedIn:in kautta on löytynyt hyviä työntekijöitä, hyviä työtehtäviä, hyviä konsultointitoimeksiantoja (tästä itselläni kokemus!).

Tällainen aktiviteetti on jotain aivan muuta kun päivän sienisaalis –kuvan jakaminen Facebookissa (hoh-hoijaa!)

Totta vai tarua?

Nykyisin tiedämme sen, että kaikki informaatio verkossa, erityisesti somessa, ei ole totta. Suomessa esim. työnhakijoiden yksityisyyttä suojataan tarkasti. Rekrytoijat eivät saa karsia hakijoita some-informaation pohjalta, vaan kaikkien tarvittavien tietojen täytyy tulla hakijan itsensä kertomina. Hakija voi itse vaikuttaa positiiviseen lopputulokseen jakamalla tietonsa, jos ne ovat edustavat ja kertovat juuri olennaiset tiedot työtehtävän sopivuuden kriteereiksi. Tässäkin merkittävää on some-historia, joka näyttää esim. onko hakija ollut pitkään tekemisissä tärkeän teeman kanssa. Jos sellainen on esim. henkilöstön johtaminen, onko osallistunut keskustelufoorumeihin, ilmaissut mielipiteitään ja kommentoinut muita, kirjoittanut blogeja jne. Paljon enemmän kuin rivit CV:ssä!