Kuntauudistus ja prosessit

Kuntavaalien alla on uhkarohkeaa sohaista kuntien prosessipesää! Aiheesta saa ystäviä ja vihollisia!

Sohaisen kuitenkin, sillä uskon vakaasti että prosessien yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on edessämme kunnissakin, riippumatta siitä, kuinka monta kuntaa kartalla lopultakin on.

Kuinka erilaisia ovat perusprosessit Suomen kunnissa?

Meillä on nyt 336 kuntaa. Prosessien tehottomuutta valitetaan yleisesti. Pahin mahdollisuus on, että kunnissa on omat ainutkertaiset prosessinsa, ja sitä kautta räätälöidyt IT-järjestelmät. Tuskin näin on, vaan jo pitkään jatkunut kuntayhtymien ja sosiaalitoimen yhteistyö lienee karsinut prosesseja ja järjestelmiä. Varmaa on, että niitä on edelleen liikaa.  Jos tavoite on (kuten politiikot nyt vakuuttavat), että taataan kaikille kansalaisille samanlaiset, tasalaatuiset palvelut, postiosoitteeseen katsomatta, tarkoittaa se lähivuosina suururakkaa prosessien yhtenäistämisessä.

Jos ajattelemme esim. päivähoidon, perusopetuksen ja -sairaanhoidon sekä vanhusten palveluja, on vaikea perustella, että ne eroaisivat kunnissa toisistaan muussa kuin väestöpohjan skaalaeron aiheuttamissa seikoissa.  Kuntalain määrittelemä kuntien itsenäisyys päätöksenteossa on valitettavasti johtanut tarpeettoman runsauteen ja kirjavuuteen prosesseissa ja IT-järjestelmissä.

Kuinka prosesseja pitäisi kehittää kunnissa?

Huono vaihtoehto on se, että kunnat tilaavat erilaisia konsultointiselvityksiä prosesseilleen ja päätyvät taas satoihin – vaikkakin uudistettuihin – keskenään erilaisiin ratkaisuihin. Tämä vaara on olemassa esim. ilman kilpailutusta sallituissa alle 30.000 €:n konsultoinneissa.

Kuntalakia ollaan ilmeisesti tarkistamassa monestakin syystä. Jos se vie vielä kauan,  kuntien valtionapu pitäisi mahdollisimman nopeasti kytkeä (= porkkanoida) yhtenäisten prosessien ja IT-ratkaisujen kehittämiseen. Tämä ei tarkoita sitä, että terve kilpailu tukahdutetaan!  Kuntaliitto tai joku muu keskuselin rakentaa kunnille yhtenäisen prosessi- ja IT-arkkitehtuurin, joka jättää edelleen joustovaraa eri ratkaisujen toimittajille. Kunnat osallistuvat yhtenäisen arkkitehtuurin kehittämiseen valitsemallaan resurssoinnilla ja skaalaerot kuntien väestöpohjassa huomioidaan.

Ero nykyiseen on on tämä:  prosessit ja konseptit ovat yhteensopivia.

Asiantuntijoita tarvitaan!

Jos olen ollenkaan oikeilla poluilla edelläkuvatussa asiassa, lähivuosina tarvitaan runsaasti kuntaprosessien kyseenalaistamista ja  innovaatiota!  Suomalaiset voisivat taas rynnätä takakaarteesta  eturiviin tietoyhteiskunnan kehittämisessä.  Asiantuntijoita tarvitaan!  Mistä heitä löytyy?  Kuka ottaa vetääkseen yhtenäistämisen? Keppiä ja porkkanaa!