Korvaammeko pomot tekoälykoneilla – ainakin ne huonot?

Luin tänään 5.2. Hesarista kaksi mielenkiintoista artikkelia, jotka punoutuivat aivoissani yhteen blogissa kuvaamallani tavalla.  Suosittelen artikkelien lukemista kaikille!

Toinen artikkeli on Satu Vasantolan raikkaan räväkkä pohdinta huonoista pomoista ja mitä heille voisi tehdä.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005073773.html

Toinen on Timo Honkelan artikkeli ”Oppivien koneiden avulla voitaisiin korjata demokratia ja ehkäistä konflikteja, jopa sotia.”

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005074160.html

Huonot pomot

Satu Vasantola pohtii erilaisia pomoja.  Jonkun näkemyksen mukaan johtajat eivät ole niinkään lihaa ja verta, vaan mielikuvia ja tarinoita, jotka syntyvät yksittäisistä, voimakkaista kokemuksista.  Hän analysoi kokemiaan eri esimiehiä, ja toteaa, että enemmistö on ollut joko hyviä pomoja, oppivia pomoja tai sellaisia, joiden kanssa pärjää taktiikalla.  Sadulla on kolme mielenkiintoista mottoa:

  • Jos sinulla on arvaamaton pomo, vie hänelle ratkaisuja, älä ongelmia
  • Jos sinulla on jyräävä pomo, valitse taistelusi
  • Jos sinulla on pikkuasioihin puuttuva pomo, käytä suoraa puhetta

Sadun paras muisto on pomosta, joka oli saanut ilmapiirikyselyssä onnettomat arviot, mutta miettinyt tapojaan ja uudistunut.

Tekoälyn soveltaminen ihmistieteisiin

Timo Honkelan artikkeli paljastaa ainakin itselleni mielenkiintoisia uusia ulottuvuuksia. Koneet eivät ainoastaan pelaa menestyksekkäästi shakkia, vaan ne voidaan valjastaa ihmistieteisiin ja aikaansaamaan yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia!  Kaikki perustuu tekoälyn kykyyn oppia.  Neuroverkkoja ja tilastollisten koneoppimismenetelmien avulla voi mallintaa esim. tunteita ja analysoida kielenkäyttöä. ”Koneet voidaan panna rouskuttamaan erilaisten ihmisten erilaisia tapoja ymmärtää kieltä ja asettaa systeemit sitten vastakkain”, toteaa Honkela.  Valtavat tietomassat, ns. big data mahdollistavat mallien tarkentamisen. Tekoälyn avulla ihmisiä voidaan auttaa tulemaan paremmin toimeen keskenään.  Honkela on edelleen kehitellyt ideaa Merkitysneuvottelijasta ja Rauhankoneesta. Sovellusalueita voivat olla suurvaltojen konfliktit,  parisuhde- tai ihmissuhdeongelmat – esim. työpaikoilla.

Honkelan mukaan tämä soveltamisalue kehittyy nopeammin kuin kykenemme hahmottamaan.  Uhat koneiden vallankaappauksesta ovat scifi-pelottelua… Koneviisautta voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena. Voisi myös sanoa, että on väärin olla kuulematta konetta, joka on analysoinut miljoonia vaihtoehtoja. 

Korvaammeko huonot pomot roboteilla?

Satu Vasantola kysyy, mitä huonoille pomoille voisi tehdä?

Well, helppo ratkaisu: korvataan viisailla roboteilla!

Jos oikeat ihmispomot eivät opi, kone oppii!


Ne ovat oppineet kaikenlaiset työpaikkojen jähinät ja tunnistavat jo äänenpainosta, mistä suunnasta nyt tuulee.  Kannustetaanko alaista, rohkaistaanko vai annetaanko rakentavaa palautetta ja miten.  Miten  virkistävää olisikaan kehityskeskustelu robotin kanssa? Sitä ei varmaan pysty huijaamaan imartelulla.  Se myös osaa tehdä oikeita kysymyksiä ja taiteilla järjen ja tunteen välillä.  Tähän eivät huonot pomot pysty

Vakavasti ottaen ihastuin ajatukseen, että kaikille esimiehille tarjotaan Honkelan kuvaamia tekoälyratkaisuja arjen esimiestyön tueksi.   Mallin rakentamiseen tarvittavaa big dataa löytyy maailmalta rajattomasti.  Myös työyhteisön oma data kehittää mallia yrityskulttuurin mukaan – robotti oppii työyhteisön tavoitteet, arvot ja terveen toimintamallin.

Mitä mieltä itse olet?

Jos ajatukseni herättivät haluja kommentoida, haastaa tai tuoda uusia näkökulmia,  kommentoi!