Kehityskeskustelut vai jatkuva dialogi?

”Keskustelen alaisteni kanssa monta tuntia viikossa”, kertoo Accountorin johtaja Otto Lepikkö Talouselämän tuoreessa artikkelissa. ”On tärkeää, että esimies ymmärtää oman tiiminsä motivaatiotason ja kehitystarpeet. Kun hoidamme hyvin omien työntekijöidemme asiat, se näkyy asiakkaille hyvänä palveluna.” Oton mukaan keskustelu vie aikaa n. 30 min/henkilö.

Talouselämän koko artikkeli

Ovatko kehityskeskustelut mennyttä maailmaa?

Tästä keskustellaan taas.  Jos keskustelut ovat puolin ja toisin pakkopullaa, tapahtuvat 1-2 krt vuodessa, sisältävät lomakkeiden täyttöä ja loputtomia toimenpidelistoja, joita ei koskaan toteuteta, se on niiiiin passe’!

Jos keskustelut tuottavat tulosta, niihin palataan säännöllisesti, ne ovat edelleen toimivia.

Itse korvaisin kehityskeskustelut Oton kuvaamilla viikkopalavereilla, tosin tapaamisväli voi olla pidempikin, tilanteesta riippuen. Listalla on aina pitkän aikavälin kehitysideoiden toteuttamista, mutta myös lyhyitä, liiketoiminnassa esiin tulevia yllättäviäkin tilanteita.

Esimiehen puolella on tärkeää, että hän ottaa pallon niiden haasteiden osalta, joihin vain hän pystyy vaikuttamaan.  Alaisen osalta on huomattava, että esimiehelle ei kanneta ratkaistavaksi ongelmia tai jatkokäsittelyyn kehitysideoita, vaan niitä pohditaan yhdessä.

Yhteys asiakastyytyväisyyteen

Otto on havainnut hyvän henkilöstöpolitiikan yhteyden asiakastyytyväisyyteen ja palvelun laatuun.

Olen itse pohtinut aihetta asiakkuudenhallinnan valmennuksissa useissa johtamiskoulutuksissa.  Oton havainto saa kaikilta tuen; itse asiassa henkilöstön tyytyväisyys on noussut TOP 10 -menestystekijöihin asiakaskokemuksen luomisessa.

Itse olen havainnut paljon positiivista kehitystä asiakaspalvelussa, sekä yritys- että kuluttajapuolella.  Otetaan vastuuta, ei pallotella, hymyillään ja autetaan.  Kyllä se kertoo siitä, että yrityksen työntekijöitä kuunnellaan ja arvostetaan.

Jatkuva dialogi on tärkeää

Kyllä kannatan Oton periaatteita!  On kuitenkin muistettava, että keskustelu ei aina johda toiveiden täyttymiseen, mutta keskusteluyhteydestä versoo aina jotain.  Molemminpuolinen luottamus, arvostus, sitoutuminen,  eri näkökulmia, halua ratkoa yhdessä haasteita ja kehittää toimintaa.